Erikoistuvaa lääkäriä kiehtoo keuhkosairauksien alan monipuolisuus
HUSissa keuhkolääkäriksi erikoistuva Anna Lindahl kohtaa työssään monenlaisia potilaita, eikä yksikään päivä ole ihan samanlainen.
Erinomainen ohjaus sekä kannustava työyhteisö ovat tukeneet Annaa asiantuntijaksi kasvamisessa.
Helsingin yliopistosta valmistunut Anna kiinnostui keuhkolääkärin työstä ensimmäisenä kandikesänään. Mielenkiintoinen ala vei lopullisesti mukanaan, kun hän työskenteli ruuhka-apuna koronapotilaita hoitavalla keuhko-osastolla keväällä 2020.
”Pidän alan monipuolisuudesta, aina elämän loppuvaiheen oirehoidosta harvinaissairauksien diagnostiseen pohdintaan. Keuhkosairauksien oireet, kuten hengenahdistus, ovat usein hyvin kokonaisvaltaisia. Alalla pääseekin hoitamaan potilasta kokonaisuutena. Tärkeä rooli erikoistumisalan valinnassa on ollut myös keuhkoklinikoiden hyvällä työilmapiirillä.”
Hoidon konkreettisen vasteen näkeminen palkitsee
Erikoistumiseen kuuluvan koejakson Anna suoritti Meilahden ja Jorvin sairaaloissa. Nyt hän perehtyy sisätauteihin Haartmanin sairaalassa, jossa työkokemusta on kertynyt päivystyspoliklinikalta sekä päivystys- ja sisätautiosastoilta. Uusi kollega on otettu lämpimästi vastaan.
”Joka työpaikassa olen saanut erinomaista ohjausta osaavilta ja kannustavilta seniorilääkäreiltäni, enkä pelkästään lääketieteessä, vaan myös ammattiin ja asiantuntijaksi kasvamisessa. Aina uudessa paikassa aloittaessa on ollut helppo perehtyä talon tavoille koko moniammatillisen tiimin opastuksella,” Anna kertoo.
Erikoistuvan keuhkolääkärin työnkuva sisältää osastolla työskentelyä sekä esimerkiksi toimenpiteitä, kuten keuhkoputken tähystyksiä, poliklinikkatyötä ja päivystämistä.
”Työ on mielekästä ja monipuolista, eikä mikään päivä ei ole ihan samanlainen kuin edellinen. Iso osa työstä on pitkäjänteistä riskitekijöihin vaikuttamista tai lääkehoidon optimoimista tulevien pahenemisvaiheiden välttämiseksi. Päivään mahtuu usein myös hetkiä, kun näkee hoidon konkreettisen vasteen esimerkiksi potilaan hengenahdistuksen helpottuessa.”
Työ potilaskontaktien ulkopuolellakin on hyvin sosiaalista. Anna arvostaa tiivistä yhteistyötä lääkärikollegoiden ja muiden ammattilaisten kesken.
Väitöskirja koronapotilaiden toipumisesta
Vaikeasti sairaita koronaviruspotilaita hoitaessa Annaa jäi mietityttämään, miten potilaiden taudista toipuminen etenee sairaalasta kotiin pääsyn jälkeen. Keuhko-osastolla heräsi ajatus seurantatutkimuksesta, joka sopi luontevasti väitöskirjaprojektiksi.
Kolme intensiivistä vuotta väitöskirjan parissa palkittiin, kun tutkimustyö valmistui toukokuussa 2023. Työssä onnistumisessa tärkeä rooli oli ohjaajien tuella.
”Aikataulu tai koko projekti muutenkaan ei varmasti olisi ollut mahdollinen ilman huippuohjaajiani, jotka olivat alusta asti innolla mukana tutkimusprojektissa. Vaikka tein väitöskirjaa pääosin kliinisen työn ohella, olen myös pystynyt pitämään paljon tutkimusvapaata ja ehtinyt tuolloin keskittyä tutkimukseen kokopäiväisesti,” Anna sanoo.
Väitöskirjan tulokset antavat toivoa. Vaikka osalla vaikean, sairaalahoitoa vaatineen koronavirustaudin sairastaneista on pitkäaikaista keuhkojen toiminnan alenemaa, keuhkokuvien perusteella ainakin kuvantamismuutosten korjaantumista tapahtuu vielä kuukausienkin jälkeen.
”Mielestäni tärkeä löydös oli myös se, että suurin osa aiemmin työssäkäyvistä oli palannut takaisin töihin kahteen kuukauteen mennessä vaikean koronavirustaudin jälkeen, ja pidempiaikainen työkyvyttömyys oli harvinaista.”
Väitöskirjasta Annalle jäi kipinä jatkaa tutkimustyön parissa. Hän toivoo voivansa yhdistää tulevaisuudessakin kliinisen työn ja tutkimustyön.
Avoimet työpaikat
