Työnhakija ei enää nöyristele – ovatko CV:t ja hakemuskirjeet pian historiaa?

Ennen oli rekrytointi helpompaa - vai oliko? Kokosivun lehti-ilmoitus paikallislehteen ja homma oli hoidossa. Hakemuksia tuli ikkunoista ja ovista. Hakemuksen perusteella parhaimmat valittiin haastatteluun. Haastatteluun ei välttämättä päässyt, jos ää-pisteet puuttuivat.

Työnhakija tuli haastatteluun hattu kourassa ison pöydän toiselle puolelle. Teki työuransa nöyränä, ei vaatinut paljoa, riitti kun palkka kilahti tilille. Ei puhunut työnantajasta pahaa somessa, eikä muutoinkaan valittanut kärsimäänsä väärää, vaan tyytyi siihen, mitä työnantaja sanoi, antoi tai määräsi.

Paperihakemukset jäivät unholaan jo aikapäiviä sitten. Seuraavatko hakemuskirjeet ja CV:t perässä?

Muutama vuosikymmen sitten markkinoille tulleet rekrytointijärjestelmät tekivät hausta digitaalisen. Ne helpottivat isojen hakijamäärien hallintaa, tiedot siirtyivät kätevästi muihin HR-järjestelmiin ja automaattiviestit nopeuttivat prosessia. Mahti juttu ja homma hoidossa!

Rekryjärjestelmät ovat kuitenkin kännykkä kädessä syntyneen sukupolven näkökulmasta vanhentuneita.

Uusi sukupolvi odottaa helppoutta, nopeutta ja inhimillisyyttä myös rekrytoinnissa. Kankean hakulomakkeen täyttäminen ja hakemuksen palastelu eri laatikoihin vie liikaa aikaa – etenkin kun sen joutuu tekemään monta kertaa vaikka CV:kin on jo linkkarissa. Ja minkälaisen mielikuvan järjestelmän lähettämä geneerinen automaattiviesti antaakaan nykypäivän hakijalle?

Paheneva osaajapula on kääntänyt asetelmat päälaelleen. Hattu ei ole enää hakijan kourassa.

Monessa yrityksessä työvoimapula on jo kasvun esteenä. Jäykkä rekrytointiprosessi on vain jarruna vähäisellekin hakijakunnalle.

Hakija ei enää nöyristele, vaan kysyy ”miksi minä tulisin teille töihin?”

Työnantajan seinät puhkaistiin jo aikapäiviä sitten. Ne ajat, joissa yrityksen asiat pysyivät visusti talon sisällä ovat lopullisesti takana. Hakijoita kiinnostaa läpinäkyvyys, vastuullisuus, hyvinvointi, työn merkityksellisyys – se, miten oma työ ja työpaikka vaikuttaa maailmaan.

Avoimen työpaikan tulee näkyä siellä missä hakijakin viettää aikaansa. Sekin tosin on muuttunut. Ei ole enää yhtä paikkaa, josta hakijat tavoittaa – medioiden käyttö on pirstaleista.

Tämä kaikki on osa nykypäivän rekrytointia. Hakeminen täytyy tehdä helpoksi ja hakijalle tulee kertoa, mitä työstä saa, muutakin kuin pelkän palkan. Jos siis mielii napata talentteja.

Ei riitä, että yritys houkuttelee uusia tekijöitä, myös työntekijäpidon on oltava kunnossa. Esimerkiksi IT-osaaja saattaa saada useamman työtarjouksen viikossa. Työntekijäkokemuksen on oltava kunnossa ja siitä kannattaa kertoa muillekin.

Ei käy nykypäivän HR-ammattilaisen työpöytää kateeksi. Miten pitää tekijät ja varmistaa työntekijäkokemus, miten tavoittaa ja houkutella talentit? Pahimmillaan se on taistelua jäykän organisaation ”näin on aina tehty” -mentaliteetin sekä uusien trendien ja alustojen ristivedossa.

Siksi rekrytointimarkkinoinnissa käytettyjen tuotteiden ja teknologioiden tulisi olla mahdollisimman helppoja myös rekrytoijalle. Botti voi kerätä liidit talteen brändiartikkelin alta. Kustannustehokkaasti kohdennettu mainos näkyy siellä missä hakijatkin ovat ja takaa ilmoitukselle lukijat.

Avoimuus, vastuullisuus ja helppous ovat samalla harppauksia kohti onnellisempaa työelämää. Fiksuilla ratkaisuilla rekrytointi on mahdollista tehdä kaikille helpommaksi kuin entisajan ilmoitus lehteen.

Kirsi Pihkanen
Business Owner Employer Branding, Jobly

Artikkeli julkaistu vuonna 2023.

Työnantajabrändi kuntoon Joblyn kanssa

Investoi nykyiseen henkilöstöön ja tulevaisuuden tekijöihin. Employer branding tekee yrityksestäsi houkuttelevan ja sitouttaa työntekijöitä. Joblysta saat saman katon alta sekä tuotannon että Suomen kattavimmat jakelukanavat sisällöille. Lue lisää.

Lue myös: Delete tavoitti 80 000 työnhakijaa sisältömarkkinoinnilla – ”Rekrytoinnissa täytyy pysyä pinnalla”
Lue myös: Kuinka tuloksellinen työnantajakampanja syntyy?