Kuinka luoda hyvä palautekulttuuri työpaikalle?

Haukut ja kehut eivät ole palautetta, eikä hampurilaispalaute sovi työelämään. Psykologinen turvallisuus ja itseluottamus ovat avainsanat, jotta suoraa palautetta voidaan antaa ja vastaanottaa, sanoo palautevalmentaja Mika Pesonen.

Parempi hyvin haukuttu kuin huonosti kehuttu. Näillä sanoilla alkaa Mika Pesosen valmennus Jobly Klubin aamiaistilaisuudessa.

Palautteen antamisesta kirjan kirjoittanut valmennusyrittäjä avaa aamun pohjalaisella sananlaskulla. Satakunta HR-ammattilaista on kerääntynyt Alma-taloon kuulemaan, kuinka suoraa palautetta annetaan. Takana on tukeva aamiainen, mutta tukevaa on asiakin. 

– Huonosti annettu kehu voi kääntyä itseään vastaan, Pesonen sanoo.

Pesosen mukaan hyvin annetun palautteen tehtävä on auttaa toista. Jostain syystä kuitenkin arastelemme korjattavien asioiden sanomista suoraan.

Hän antaa elävän esimerkin samalta aamulta.

– Kun olin junassa matkalla tänne, joku oli parkkeerannut itsensä ja matkalaukkunsa keskelle käytävää. Kaikki kiersivät hänet ähertäen. Kukaan ei sanonut mitään, Pesonen sanoo.

Ehkä käytävän tukkinut henkilö oli niin ajatuksissaan, ettei edes tajunnut olevansa tiellä. Joka tapauksessa yksi ystävällinen lause olisi luultavasti saanut aikaan kaikkia helpottavan muutoksen.

– Jos kollegallasi on huulipunaa hampaissa, sanotko siitä hänelle? Huomauttamista arastellaan, koska se koetaan nolona. Mieluummin päästetään hänet asiakastapaamiseen huulipunat hampaissaan. Eikö se kuitenkin ole vielä nolompaa?

Kehun porttiteoria

Kehuminen tai haukkuminen ei ole palautetta. Ei ainakaan, jos samalla ei kerrota, miksi jokin asia oli hyvä tai huono.

Teams-kokous meni hyvin on vain kehu, mutta Teams-kokous meni hyvin, sillä olit valmistellut etukäteen hyvät kysymykset, aktivoit kuulijoita ja pidit tunnelman virkeänä koko ajan on palaute.

Pesonen kannustaa kuitenkin kehumaan paljon. Kehu avaa portit palautteen antamiselle. Turhasta ei kuitenkaan pidä kiittää, sillä se antaa signaalin, että alimittainen suoritus on hyvä ja riittävä.

– Ajatelkaa, jos ajo-opettaja vain kehuisi ja kannustaisi, eikä kertoisi, että ajoit nyt kolmia punaisia päin, vaan hienosti meni.

Kannattaa myös miettiä, miten itse ottaa vastaan kannustusta.

– Usein olemme yhtä huonoja ottamaan vastaan kehuja tai kannustavaa palautetta. Jos joku sanoo, että onpa kiva takki, moni vastaa, että no eikä, vanhahan tämä on. Kehuista ja kannustavasta palautteesta kannattaa kiittää ja sanoa, että minustakin tämä on kiva takki!

Kuinka reagoit palautteeseen?

Jos saat sosiaalisessa mediassa sata kommenttia, joista kaksi on moittivaa ja 98 kehuvaa, mikä jää mieleen? Ihmiset keskittyvät usein vain ikäviin kommentteihin.

Pesosen mukaan on tärkeää miettiä, mitkä palautteet ovat tärkeitä, mitkä turhanpäiväisiä.

Jos palaute tulee merkitykselliseltä henkilöltä ja se sisältää paljon informaatiota, se kannattaa ottaa huomioon. Jos ”palaute” taas tulee nimettömästi, eikä sisällä muuta kuin perustelemattoman mielipiteen, se kannattaa unohtaa.

Pesonen muistuttaa, että palautteen vastaanottaja päättää itse, mitä palautteella tekee.

– Sinä et ole vastuussa toisen ihmisen tunteista. Usein palaute aiheuttaa ensin ärsytystä, mutta johtaa ymmärrykseen.

Pois hampurilaispalautteesta

Moni on oppinut antamaan niin sanottua hampurilaispalautetta. Siinä kerrotaan aluksi jotain positiivista, sen jälkeen varsinainen korjaava palaute ja lopuksi vielä jotain positiivista.

Pesonen on jyrkästi sitä vastaan.

– Ajatelkaa, miten lääkäri kertoo ikäviä uutisia. Siinä mennään kiertelemättä suoraan asiaan ja sen jälkeen kerrotaan, mitä tehdään. Minulla on tekonivelet molemmissa lonkissa. Miltä olisi kuulostanut, jos lääkäri oli röntgenin jälkeen sanonut, että onpa sinulla loistavat olkapäät, lonkat pitää vaihtaa, mutta nilkat ovat priimaa?

Hampurilaispalaute sopii Pesosen mukaan lapsille, mutta aikuisten tulisi kestää suoraan asiaan meneminen. Se helpottaa kommunikointia, kun asioita ei tarvitse piilotella.

– Suora palaute ei tarkoita, että se annettaisiin epäkohteliaasti tai mentäisiin henkilökohtaisuuksiin. Jos itseluottamus ja psykologinen turvallisuus on kunnossa, ei palautetta tarvitse verhota hampurilaiseen.

Psykologinen turvallisuus ja itseluottamus ovat avainsanat hyvän palautekulttuurin muodostumiselle. Jos tiimin jäsenet eivät koe oloaan turvalliseksi, ei palautetta useinkaan uskalleta antaa. Yhtä lailla, jos ei tunne itseään, korjaavan palautteen saaminen voi tuntua henkilökohtaiselta loukkaukselta.

– Hyvä ensiaskel itsetuntemukseen on tehdä itsestään SWOT-analyysi. Miettiä, mitkä ovat omat vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.

Huippupuhujia ja ajankohtaista asiaa Jobly Klubissa

Mika Pesonen puhui Jobly Klubin aamiaistilaisuudessa 14. syyskuuta 2023. Tilaa Joblyn klubikirje, niin saat tiedon tapahtumistamme ensimmäisten joukossa! Tilaa klubikirje

Artikkeli julkaistu vuonna 2023. 

Lue myös: Delete tavoitti 80 000 työnhakijaa sisältömarkkinoinnilla – ”Rekrytoinnissa täytyy pysyä pinnalla”
Lue myös: Työnhakija ei enää nöyristele – ovatko CV:t ja hakemuskirjeet pian historiaa?
Lue myös: Vaikuttavuus ja vastuullisuus puhuttaa työnhakijoita
Lue myös: Kuinka tuloksellinen työnantajakampanja syntyy?