Sisältömarkkinointi kertoo yrityksen tarinan oikealle kohdeyleisölle

Työnantajakuva kumpuaa organisaation sisältä, ja ulkoisen viestinnän avulla mielikuvaa rakennetaan kohderyhmille, joita yritykseen halutaan tulevaisuudessa houkutella. Yrityskulttuurista kertovat aidot työntekijöiden tarinat tuovat työntekijöiden äänen yrityksen markkinointiin.
Miksi panostaa työnantajabrändiin?
- Ikäluokat pienentyvät ja samalla työnhakijajoukko vähenee.
- Digitalisaation murroksessa uuden työn tekijöitä tarvitaan jo lähes kaikilla aloilla.
- Erityisesti uudet sukupolvet kaipaavat työltä merkityksellisyyttä.
Sisältömarkkinointi rekrytointien yhteydessä tutustuttaa lukijat yrityksen työkulttuuriin, arvoihin ja päivittäiseen tekemiseen.
Sisältömarkkinoinnista on myös pitkäkestoista hyötyä. Sisällöillä on ns. pitkä häntä, eli ne nousevat Googlen hakutuloksissa pitkänkin ajan jälkeen. Näin yrityksen viesti tavoittaa jatkuvasti myös uusia lukijoita.
Kun työnhakija on kiinnostunut avoimesta työpaikasta tai hän saa puhelun headhunterilta ja hakee tietoa yrityksestä, on yrityksestä syntyvä mielikuva erilainen riippuen siitä, löytyykö Google-haulla yrityksen tarina työntekijöiden arjesta Kauppalehdessä vai Suomi24-keskustelupalstan kommentti monen vuoden takaa.
Mittaamalla konkreettisia tuloksia
Tuloksellisen työnantajabrändityön kulmakiviä on tavoitteiden asettaminen, seuranta ja mittarointi. Työnantajamielikuvan rakentamiseen kannattaa asettaa niin lyhyen kuin pitkän aikavälin tavoitteita, jotka tukevat yrityksen liiketoiminnan strategiaa. Jotta toimenpiteiden vaikutukset voidaan todentaa, niiden tulee olla myös mitattavia. Tällä hetkellä työnantajamielikuvan mittaaminen jää vielä usein toimenpiteiden jalkoihin.
Markkinointitoimenpiteiden mittaaminen antaa tietoa niiden vaikutuksista ja laajemmat tutkimukset tukevat työnantajabrändin kehittymisen seurantaa pitkällä aikavälillä. Mittareihin yhdistetään usein yrityksen sisäisiä mittareita, kuten työtyytyväisyyskyselyjä, vaihtuvuuden ja sisäisiä NPS-mittareita sekä ulkoisen työnantajamielikuvan tutkimuksia, kuten työnantajabrändi- ja mainonnan vaikuttavuuden tutkimuksia.
Alman medioissa toteutettujen kampanjoiden vaikuttavuutta voidaan tutkia halutussa kohderyhmässä. Tutkimalla sisältömarkkinointia tai rekrytointi-ilmoituksia, saadaan selville, millaisia mielikuvia sisältö loi työnantajayrityksestä ja olisiko lukija sisällön perusteella kiinnostunut hakemaan yritykseen töihin.
Mediaympäristöllä on merkitystä
Sisällön julkaisualustan valinnassa vaikuttaa erityisesti sisällön tavoite. Kun tavoitteena on saavuttaa laajemman yleisön huomio ja kiinnostus, on sisällön julkaisualustalla ja siihen liittyvillä markkinointitoimenpiteillä suuri rooli.
Usein, jos sisältö julkaistaan vain yrityksen omille urasivuille, sen näkevät vain ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita yrityksen tarjoamista työmahdollisuuksista.
Myös sillä on merkitystä, minkälaisessa mediassa sisältösi näkyy. Tutkimusten mukaan korkeatasoisessa mediaympäristössä nähtyjä mainoksia katsotaan pidempään ja sitoutuneemmin kuin sosiaalisen median ympäristössä nähtyjä. Media, jolla on valmiiksi laaja sitoutunut lukijakunta, on sisältömarkkinoinnille mainio valinta.
Artikkeli julkaistu vuonna 2019.