”Urheilujuhlan tuntua luissa ja ytimissä” – näistä syistä Olympiastadion houkuttaa ravintolatöihin

”Suuren urheilujuhlan tai konserttihumun kyllä tuntee luissa ja ytimissä, kun tupa on täynnä”, kuvailee Olympiastadionin ravintolapalveluiden tapahtumapäällikkö Jani Immonen.
Yksi tällainen hetki on jäänyt Immosen mieleen vuodelta 2005, kun Tommi Evilä ponkaisi 10-päiväisten yleisurheilun MM-kilpailujen loppupuolella pituushypyssä yllätyspronssia.
”Koskaan en muista nähneeni yhtä intohimoista urheiluyleisöä. Kisatunnelma oli täysin kohdillaan, vaikka sää oli todella huono. Raskas rupeama jätti myös jälkensä, ja laihduin kisojen aikana kymmenen kiloa”, Immonen muistelee nauraen.
Tapahtumien taika on pitänyt Immosta otteessaan jo yli kymmenen vuoden ajan. Hän on aiemmin työskennellyt esihenkilötehtävissä esimerkiksi festareilla ja pääkaupunkiseudun isoissa tapahtumataloissa, myös Olympiastadionilla. Nykyisen pestinsä Compass Groupilla hän on aloittanut keväällä 2021.
Tapahtumissa esimerkiksi keittiömestarin rooliin kuuluu Immosen mukaan ruokatuotteesta huolehtimisen lisäksi vahvasti ihmisten ja toiminnan johtaminen. Työvuoroon tulevat työntekijät saattaa nähdä ensimmäisen kerran vasta tapahtumapäivänä.
Saat tehdä työtäsi urheilun ja musiikin parissa
Tapahtumapäivän alussa Immosen fiilis on katossa. Silloin hän ehtii hetken myös tunnelmoida, kunnes portit aukeavat ja tapahtuma vie mennessään.
”Olympiastadion on minulle täydellinen työympäristö, sillä rakastan urheilua ja musiikkia. Onhan se siistiä saada työskennellä omien mielenkiinnon kohteiden parissa.”
Immonen nauttii tapahtumapäivien vilskeestä. Tunnelma, musiikki tai yleisön pauhu kantautuvat myös henkilökunnan korviin. Vaihtuvissa ja välillä yllättävissäkin tilanteissa keskitytään kuitenkin työn tekemiseen. Kaikkein tärkeintä on kiinnostus asiakaspalveluun ja sujuvien ravintolapalveluiden tuottamiseen.
”Toimivat ravintolapalvelut ovat todella tärkeä osa tapahtumaa. Jos ne puuttuvat tai eivät toimi, sen huomaa heti”, Immonen huomauttaa.
Päätöksilläsi on oikeasti väliä
Immosesta yksi työn parhaita puolia on se, miten suuri vaikutus omilla päätöksillä on onnistumiseen: asiakkaiden palvelukokemukseen, tiimin hauskaan tunnelmaan ja kassan kilinään.
Kokemuksensa kautta Immonen tiedostaa myös, että onnistumiseen ei voi tuudittautua.
”Tapahtuma-alalla ei saa mitään ilmaiseksi. Vaikka onnistut yhdessä tapahtumassa, seuraava alkaa monella tapaa täysin alusta. On vain painettava töitä, mutta pidän haasteista.”
Immonen rinnastaa tapahtuman urheilusuoritukseen. Tiimi tekee pitkän ja huolellisen valmistautumisen ja sitten nopean suorituksen verrattain lyhytkestoisessa tapahtumassa. Esimerkiksi vaihtuvan ruokatuotteen tulee olla huolella suunniteltu, jotta toteutus onnistuu muutaman tunnin aikana.
”Onnistumiset ovat sairaan hienoja. Toisaalta 50 000 asiakkaan edessä virheen tehtyään on aika nöyrä olo. Mutta kaikesta oppii ja mitä pidempään tätä tekee, myös virheet vähenevät.”
"Ravintolatyö tapahtumissa on todella vauhdikasta, ja pidän siitä kovasti. Tapahtumapäivinä saa antaa itsestään kaiken niin henkisesti kuin fyysisesti", Immonen sanoo.
Olympiastadion on ainutlaatuinen työympäristö
”Olympiastadion on Suomen tasolla uniikki – ei tällaista kokoa ja miljöötä löydy muualta. Kun onnistumme useamman sadan hengen tiimillä, on fiiliskin aivan järkyttävän hyvä.”
Immoselle on tärkeää luoda jokaiselle tapahtuman työntekijälle hyvät puitteet työn tekemiseen. Työntekijöiltä kuulee nopeasti, kun se onnistuu. Silloin he myös palaavat töihin tapahtumiin uudestaan ja uudestaan.
”Esihenkilöiden tulee pitää huoli, että tiskin takana on kiva olla töissä, tavarat eivät lopu ja kassat toimivat. Tapahtumaa valmistelevat päivät ovat avainasemassa. Kun esihenkilöt on hyvin perehdytetty tapahtumaan, he tuntevat tapahtuman yksityiskohdat ja osaavat ohjeistaa eteenpäin.”
Olympiastadionille töihin hakeutuvia yhdistää Immosen mukaan rakkaus ja kiinnostus työskentelyyn tapahtumissa.
”On hauskaa, kun tiimistä löytyy niin monenlaisia ihmisiä. Kaikki mahtuvat joukkoon ja jokainen hiihtää omalla tyylillään.”
Teksti: Meri-Tuuli Talsi, kuvat: Niko Raappana