Helsingin Satama on keskeisessä roolissa Suomen meriliikenteen ympäristövastuullisuudessa

Helsingin Satama tekee jatkuvasti uusia toimenpiteitä ollakseen kestävän satamatoiminnan edelläkävijä. Se nosti vastuullisuuden strategiseksi keihäänkärjeksi viisi vuotta sitten. Ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja taloudellisen vastuun kantamiseen ja kehittämiseen sillä onkin poikkeuksellisen paljon rahkeita: Helsingin Satama on Euroopan vilkkain matkustajasatama ja Suomen tärkein vientisatama. Vuonna 2022 sen kautta kulki 8,1 miljoonaa matkustajaa ja tavaraliikenteessä ylitettiin kaikkien aikojen ennätykset, kun rahtia liikkui 15,2 miljoonaa tonnia.

Kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte ja ympäristöasiantuntija Anton Airas sanovat, että Helsingin Sataman toiminnan ympäristövaikutukset tunnetaan hyvin. Kolmen sataman ympäristöluvat velvoittavat esimerkiksi tarkkailemaan jätehuoltoa, merialuetta ja ilmanlaatua jatkuvasti.

”Myös melun syntymistä on seurattu pitkään ja sen vähentämiseksi on tehty useita toimenpiteitä. Aluksia tulee aivan Helsingin keskustaan, missä haluamme olla kaikin tavoin hyvä naapuri kaupunkilaisille”, Airas sanoo.

Satamatoiminta saavuttaa hiilineutraaliuden lähivuosina

Sataman omat ympäristövaikutukset ovat toiminnan mittakaavan suhteutettuna vähäiset. Se on aikaistanut tavoitettaan saavuttaa täysi hiilineutraalius ja määränpää on nyt vuodessa 2025. Slotte sanoo, että leijonanosa satamatoiminnan ympäristövaikutuksista tuleekin liikenteestä. Satama ei voi ohjata laivanvarustamoiden toimintaa, mutta vaikutusvaltaa sillä on.

”Eräänlaisena fasilitaattorina sataman rooli on koota eri toimijat saman pöydän äärelle ja tehdä ratkaisuja, joilla eri sidosryhmät voivat tehdä oman liiketoimintansa mahdollisimman pienillä päästöillä”, Slotte sanoo.

Tärkein tällainen saavutus on maasähkön tarjoaminen laivojen käyttöön, sillä nyt niiden ei tarvitse käyttää dieselgeneraattoreita sähkön tuotantoon ollessaan satamassa. Kyseessä on suuri ja pitkäaikainen investointiohjelma. Ensimmäinen maasähköliitäntä valmistui vuonna 2012. Valmista odotetaan tulevan vuonna 2030. Suunniteltujen yhteyksien valmistuttua päästöt laskevat keskimäärin 11 000 tonnia vuodessa. Maasähköllä voidaan pienentää alusten satamassaoloajan päästöjä jopa 80 prosenttia.

”Kasvihuonekaasut ovat globaali haaste, melu ja ilmanlaatu ovat paikallisia kysymyksiä. Helsingin Satama on tehnyt jo pitkään töitä näiden hallintaan, ja strategia on tuonut uutta painoarvoa ympäristövastuulle”, Airas sanoo.

Ympäristövastuu tuli osaksi työarkea

Vastuullisuusstrategia toi myös Slotten ja Airaksen Helsingin Sataman vastuullisuustehtäviin. He kertovat, että työtä on palkitsevaa tehdä: koko ylin johto on sitoutunut vastuullisuuden edistämiseen ja henkilöstö jokaisella sektorilla osallistuu työhön mielellään. Slotte huomauttaa, että vastuullisuusasiantuntijat auttavat ja ohjaavat, mutta vastuullinen toiminta tehdään koko yhteisön voimin.

Viiden vuoden aikana vastuullisuudesta on tullut orgaaninen osa Helsingin Sataman toimintaa. Näin ollen ympäristövaikutukset eivät ole vain työpajaideoinnin aiheita, vaan osa jokapäiväistä työarkea. Työntekijöiden oma ideointi tekee ympäristövaikutusten vähentämisestä nopeaa ja tehokasta.

”Kun uusi projekti alkaa, meiltä tullaan kysymään, miten ympäristövastuu voidaan huomioida käytännön valinnoilla ja teoilla”, Slotte sanoo.

Länsisataman uuden matkustajaterminaalin valmistuessa autoliikenne ohjataan maan alle, jolloin kaupungin liikennejärjestelyt sujuvoituvat ja Länsisatamaan suuntautuvan autoliikenteen melu vähenee merkittävästi. Terminaalirakennus tulee olemaan hiilinegatiivinen, ei vain neutraali. Airakselle ja Slottelle hanke on poikkeuksellinen mahdollisuus edistää täysin uusia keinoja ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

”Terminaalissa tullaan toteuttamaan energia- ja ilmastoviisaita ratkaisuja. Käytettävistä ratkaisuista ei olla vielä tehty päätöksiä, mutta esimerkkeinä mahdollisista ratkaisuista ovat hiilidioksidin talteen ottaminen ilmanvaihdosta, puun laaja hyödyntäminen rakenteissa, ja meriveden lämmön käyttäminen lämpöpumppujen energialähteenä”, Slotte sanoo.